1. Ulkopaikkakuntalaisen osallistuminen?

Ulkopaikkakuntalainen voi osallistua Sodankylän hirvilupien hakuun täysin vapaasti. Hirviporukka voi koostua täysin ulkopaikkakuntalaisista sisältämättä ainoatakaan paikkakuntalaista. Yhteislupa ei kuitenkaan ota ulkopaikkakuntalaisporukoita mukaan, katso yhteislupasopimus. Jos lupia on jaossa vähän, voidaan silloin ulkopaikkakuntalaisten lupia hylätä. Se mitä tuo vähän tarkoittaa, ei ole tiedossa eli mikä on kohtuullisen kokoinen hirviporukka. Yhteisluvan ulkopuolisen hirviporukan koko pitää olla vähintään kymmenen henkilöä.
Myös ulkomailla asuva SUOMEN kansalainen voi olla luvanhaussa. Sitä vastoin ulkomaalainen ei voi olla hakijana, syksyllä tietysti ampujana. Ulkomaalaisen osallistumisesta löytyy tietoa netistä mm. ampumakokeiden ja metsästyskortin osalta.
Sodankylässä on yhteislupaan osallistuvan ulkopaikkakuntalaisen suoritettava 45 €:n maksu Metsähallitukselle luvan haun yhteydessä. Ohjeet menettelystä hakuohjeessa.
Käytännössä Sodankylässä kaikkien ulkopaikkakuntalaisten on suoritettava tämä ns. "tossuraha", koska kaikilla hakijoilla on lupia tai pyyntioikeus valtion maille. Jos pyytää syksyllä ainoastaan yksityismailla (eikä ole ollut hakijana), niin lupaa ei tarvita. Hakuvaiheessa tällä ei voi pelata, koska lupia saadaan valtion maillekin ja kenelläkään ei ole pelkästään yksityismaiden lupaa. Sellainenkin on mahdollista, kunhan 1000 ha:n sääntö täyttyy.
Haussa on otettava huomioon, mitä metsästyslaissa on säädetty metsästyslain 8 §:n (kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden) alueesta ja tasapuolisuuden vaatimuksesta valtion maiden lupien jaossa. Jos hakuun osallistuvalla on muu metsästysmahdollisuus hirvenpyyntiin jossakin muualla pelkästään yksityismaillakin, niin osallistuttaessa hakuvaiheessa ampujana sitä ei voi käyttää. Siis voi olla hakijana vain Sodankylässä ja ei saa osallistua muualla Suomessa hirvenpyyntiin "täytenä " osakkaana, jos olisikin mahdollisuus täysivaltaisesti olla osilla toisaalla luvissa. Mikäli Sodankylän hirviyhteisluvassa on tällaisia hakijoita, voidaan koko ko. porukan lupahakemus hylätä, koska kyseessä on petos tai sen yritys.
Riistanhoitoyhdistykset ja Metsähallitus tekevät tarkistuksia ulkopaikkakuntalaisista luvanhakijoista ja tästä syystä Metsähallitus vaatii alustavan ilmoituksen metsästykseen osallistuvista vieraspaikkakuntalaisista.
Ampujana voi syksyllä olla vapaasti missä vain esimerkiksi vierailumetsästyksessä, valtionmailla metsästettäessä suoritettava ns. "tossuraha" Metsähallitukselle. Hirvenmetsästysluvan voi tällöin maksaa yhdeksi päiväksi (15 €) maksimissaan kymmenelle päivälle v. 2011 lähtien. Luvan saa syksyllä mm. Palvelupiste Etiäisestä puh. 0205 64 7820 ja myös mobiililupana. Kts. eraluvat.fi. Syksylle 2022 on rajoitettu luvan käyttö vain toiselle jaksolle.

2. Kaveri muuttaa vasta kesällä Sodankylään ja tulee hirviporukkaan. Pitääkö maksaa "tossuraha" hakuvaiheessa?

Pitää maksaa. Huhtikuun viimeisen päivän voimassaolo ratkaisee ja missä silloin on "kirjoilla". Maksua voi yrittää saada pois Metsähallitukselta omalla hakemuksella jälkeenpäin.

Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydellä ja metsästyskortin siirrolla Sodankylän rhy:en ei ole mitään tekemistä metsästysoikeuden kanssa, vain kirjoilla olo ratkaisee. Tässä esiintyy paljon virheellistä käsitystä muualla asuvilla.
Kotikuntalaki määrittelee paikallisen asukkaan ja kotikunnan. Kotikunta on se kunta, jossa asuu ja on perhesuhteiden yms. syiden vuoksi kiinteä yhteys, vaikkakin olisi useita asuntoja. Esim. enintään yhden vuoden kestävä  oleskelu toisen kunnan alueella töiden, opiskelun, sairauden yms. syiden vuoksi ei muuta kotikuntaa. (KotikL 1, 2, 3). Kotikunta on se kunta missä henkilö on kirjoilla.

3. Hirvikortti menee kesällä vanhaksi, voinko hakea lupaa?

Voit. Ampumakortti TULEE olla voimassa vuonna 2019 ammuttuna vuoden 2022 hakuun.
Jos ampumakoesuoritus ei ole voimassa hakuvaiheessa ollenkaan, niin nimen voi laittaa ja maksaa 45 €, mutta ko. henkilöä ei lueta luvanhakijaksi ja saa kuitenkin metsästysoikeuden koko syksyksi.
Syksyksi pyyntiin on tietysti suoritettava ampumakoe, jos osallistuu pyyntiin. Riistanhoitoyhdistys suosittelee ampua kortti kesällä. ÄLÄ JÄTÄ VIIME TIPPAAN!

4. Saako yhteislupaan liittää yksityismaita, jotka eivät koske hirvenpyyntialueisiin esim. valtionmaahan tai pyynnissä olevaan alueeseen?

Alle 1000 ha:n alueen tulee olla kiinni joltain kulmaltaan (yksi pyykki riittää) johonkin yhteisluvassa mukana olevassa toisenkin seuran tai seurueen yksityismaassa tai isommassa valtion maassa. Kokonaan mihinkään lupa-alueeseen liittymättömän  irrallisen alueen tulee olla kooltaan yli 1000 ha kelvatakseen lupaan mukaan. Siis pienet irralliset yhteensäkin alle 1000 ha:n palstat sellaisten maiden keskellä, jotka ei ole kenelläkään vuokralla, eivät kelpaa (ML 27 §). Liitettävä palsta voi olla missä tahansa yhteisluvan alueella, omiin pääasiallisiin maihin palstan ei tarvitse liittyä. Siis voi olla kaukanakin ja pirstaleina ympäri kuntaa, kunhan vain liittyy koko yhteisluvan maihin jostain osastaan. Jos lisättävä palsta on useassa eri osassa, lupaan liittymättömät osat tulee poistaa Oma riistassa (esim. kaava-alueen tontit yms.). Epäselvissä tapauksissa riistanhoitoyhdistys antaa neuvoja. 

Toisilla seuroilla tai seurueilla ei yhteislupasopimuksen mukaan ole ilman nimenomaista lupaa ko. maan metsästysoikeuden haltijalta metsästää hirveä. Tätä kysytään joskus käsityksellä, että kaikki yhteislupalaiset saa metsästää missä vain lupa-alueella. Näin asia ei ole, koska yhteislupasopimuksessa on käytäntö sovittu. Mm. seuroilla on mahdollista sallia muiden seurojen ja seurueiden hirvenpyynti maillaan metsästyslupaan perustuen. Yhteislupasopimus ei sitä estä. Mm. vuokrasopimuksissa usein mainittu ehto metsästysoikeuden siirrosta koskee maan vuokrausta edelleen, ei esim. seuran ulkopuolisen metsästystä luvan saatuaan ko. seuralta. Seura voi esim. ottaa pyydettäväkseen muidenkin yhteislupalaisten hirviä omassa pyynnissään tai ottaa mukaansa muita pyytäjiä.  Kaikenlaatuinen "koukkailu" palstojen läpi ja koiran irtilaskeminen pyyntitarkoituksessa toisen alueilla on laitonta yhteisluvassakin. Lain mukaan ase tulee olla toisen mailla pussissa, vaikka esim. ylittäisikin jonkin niittypalstan oikaistakseen. 

Esim. seurue voi liittää lupaan pieniäkin palstoja, joilla näin tulee mahdolliseksi hirvenpyynti vaikka omassa palstassa. Kunhan liittyy isompiin alueisiin ja ei ole metsästysoikeus vuokrattuna jollekin muulle, ettei tule ns. päällekkäisvuokrausta. Alueista tulee olla kunnolliset kartat ja luettelo tehtynä Oma riistaan Sodankylän hirviyhteisluvassa. 

5. Miten menetellään sairaan hirven kanssa?

Metsästyslain 29 §:n mukaan:
Jos kaadettu hirvieläin on siten vahingoittunut tai sairas, että se on enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton eikä tämä ole johtunut pyyntiluvan saajasta, Suomen riistakeskus myöntää luvan saajalle maksutta vanhan pyyntiluvan tilalle uuden pyyntiluvan maksutta edellä mainittujen edellytysten täyttyessä.
Lomake uuden pyyntiluvan hakuun: http://www.riista.fi

Ohje luvansaajalle

Suomen riistakeskus suosittaa, että uutta pyyntilupaa haettaisiin sähköisesti luvan pääkäyttäjänäkymässä osoitteessa https://oma.riista.fi.
Hakemuksen allekirjoittaa alkuperäisen yhteisluvan hakija (ei lupaosakas). Hakemuksen liitteeksi voi laittaa eläinlääkärin tai riistanhoitoyhdistyksen lausunnon (tarkastuksessa koko ruho ja kaikki sisäelimet oltava nähtävillä) ennen sen lähettämistä Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon.
Lisäksi on hyvä toimittaa myös sairaasta eläimestä otettuja valokuvia, joista käy selkeästi ilmi hakemuksen peruste. Hakemuslomake löytyy Suomen riistakeskuksen internetsivuilta osoitteesta: Hakemus uudeksi pyyntiluvaksi

Aiheutuvat kustannukset ja perittävät maksut maksaa hirviseurue, ei yhteislupa.

Tyypillisimpiä sairauksia on olleet kivulloisuus tai tulehdus hirven ollessa erittäin laiha. Syyliä esiintyy myös (muutama pieni pahka ei vielä haittaa). Erilaiset vammat (kolarit, ampumahaavat, jalka poikki, kiimatappelun vammat yms.), jotka ovat tulehduttaneet hirven. Yllättävän usein on ollut raanakkohirviä, joita on ammuttu lintu- tai pienoiskiväärillä eli kyseessä on ollut salametsästys. Sairaat hirvet joutuvat saaliiksi myös terveitä helpommin. Sodankylässä sairaista hirvistä annettu uusia lupia joka syksy muutamia.

6. Ampujan ottaminen syksyllä pyytämään?

On tehtävä ilmoitus Metsähallitukselle ko. henkiöistä. Aluelupaan kuulumattomista paikallisista metsästäjistä on alueluvan saajan tehtävä Metsähallitukselle ilmoitus Lupahakujärjestelmässä

Hirviporukka voi ottaa ampujaksi ja koiramieheksi yhteisluvan ulkopuolisen pyytäjän, kunhan metsästysoikeus ja luvat on kunnossa. Yhteisluvan sisällä ilmoitusta ei tarvita. Ulkopaikkakuntalaisen osallistujan on maksettava Metsähallitukselle ns. "tossuraha". Maksuosoituksen saa vaikka Metsähallituksen Rovaniemen Etiäiseen soittamalla. Ampujana voi syksyllä olla vapaasti missä vain esimerkiksi vierailumetsästyksessä, valtionmailla metsästettäessä suoritettava ns. "tossuraha" Metsähallitukselle. Hirvenmetsästysluvan voi tällöin maksaa yhdeksi päiväksi (15 €) maksimissaan kymmenelle päivälle v. 2011 lähtien. Luvan saa syksyllä mm. Palvelupiste Etiäisestä puh. 0205 64 7820 ja myös mobiililupana. Kts. eraluvat.fi. Syksylle 2022 on rajoitettu luvan käyttö vain toiselle jaksolle.

Metsästyksenjohtajuus on oltava ehdottomasti kunnossa. Jos enemmän kuin yksi pyytäjä on lähdössä samaan pyyntiin, on pyynnillä oltava virallisesti nimetty  metsästyksenjohtaja eli ns. A- tai B-mies vetämässä ko. luvassa, jolle pyydetään ja ehdottomasti mukana metsästämässä.

Jos ko. hirven pyyntiin on kokonaan uusi kokoonpano ja ko. luvasta ei ole A- tai B-metsästyksenjohtajaa mukana, on riistanhoitoyhdistykselle tehtävä metsästyksenjohtajailmoitus. Siis vaikka onkin jossain toisessa yhteisluvan porukassa vetäjänä, niin se ei riitä, jos kyseessä on pyynti eri porukalle. Jos pari kaverusta lähtee pyytämään jollekin toiselle hirveä, niin uusi metsästyksenjohtajailmoitus on tehtävä.